perjantai 17. elokuuta 2012

Kropan kuuntelusta

Varsinainen postaus ei oikein liity teemaviikkoon, joka onkin pahasti jäänyt nyt kesken. Koitan jatkaa sitä sunnuntaina ja viedä vielä seuravalle viikolle.

Kropan kuunteleminen sattuu olemaan vaan mulle nyt aika ajankohtainen pohdinta-aihe ja samalla kyllä se liittyy painonhallintaani, että miten vaikea välillä on levätä, kun haluaisi tuloksia.

Eilen mulla oli aika raskas päivä. Kello soi klo 6 ja menin aamulenkit sun muut aamutoimet alkoi tuolloin. Aamu oli rauhallinen, ehdin pestä jopa pyykkiäkin ja 8:45 lähdettiin miehen kanssa kohti tänään aukeavaa Ravintola Vemmelsäärtä. Mähän tosiaan tänään aloitan siellä blokkarin työt, mutta menin jo eilen jelppimään, että saadaan paikka tänää auki  niinkuin on ilmoitettu!

Työpäiväksi ajatttelin, että joku 7-8h riittäisi, mutta päivä venyi 11 tuntiin ja olisi ollut hommaa vielä vaikka ja kuinka, mutta iskä haki mut 8 aikaan ja menin äitille etsimään anniskelu- ja hygieniapassin. Siitä sitten kotiin. Töissä noudatin dieettiohjeita, vaikka työ oli fyysistä ja stressi päällä. Limsaa kyllä meni 1.5l ja sainkin mahan aika kovaksi. Tosin se on ollut jo pari päivää kova ja jökissä, liekö johtuu stressistä.

Illasta 11 aikaan söin vielä ensimäistä kertaa yhden ylimääräisen aterian, sillä mua huimas ja heikotti, eikä muuten lähtenyt juomalla. Söin Keso raejuustoa n. pari desiä ja lompsin nukkumaan. (Huomatkaa: en sortunut pähkinöihin!;)

Tänään aamulla kello herätti vasta klo 7, joten sain nukkua ruhtinaaliset 8h normaalien 6.5-7 tunnin unien sijaan!

Ylös, ulos ja lenkille, vaikka väsymys oli melkonen. Aamulenkki meni tänään tosi rauhallisissa merkeissä. Joka askel painoi, mutta hölkkäsin silti rauhallisesti. Aikalailla koko lenkin ajan mulla oli tiukasti mielessä tavoitteet. Ensi kesä ja kuinka upeassa kunnossa mä silloin olen.

Kotiin tullessani join vettä 0,5l ja aamupalasta tein vähän reilumman mitä yleensä. Vähän enemmän siemeniä. Miksikö? Kroppa tärisi ja mua huimasi sekä maha murisi, vaikka eilen olin syönyt enempi mitä piti.

Kroppa osaa esittää valenälkää, mutta nälän tuomat "oireet" oli jo niin selkeät, että tein suosiolla runsaamman aamupalan.

Mun myös piti mennä nyt tunnin päästä treenailemaan, mutta jätän suosiolla väliin. Jos vaikka aamupäikkärit nukkuisin sen sijaan. Tänään on kuitenkin 16.00-2:30 töitä ja siihen kun lisätään vielä stressaaminen niin aika hurja päiväohjelma tiedossa.

Mulle on liikunnan alottamisen jälkeen ollut kyllä aina vaikeutta pitää välipäivää. Vaikka eilenkin oli fyysistä työtä, olisin silti mennyt tod.näk. salille, jos se olisi ollut vielä klo 22.30 auki. Onneksi ei ollut. Nytkin mulla huutaa syvällä päässä pieni ääni, että kyllä mä ehdin tänään vielä treenaamaan ja tokko ehtisinkin, mutta minähän en mene.

Myös ruokavaliosta pienikin poikkeaminen meinaa saada mun mielen hulluksi, mutta silti pitää vain muistaa kuunnella kroppaa.

Kroppaa on mun mielestä siis tosi kuunnella. Tosin tänään se on helpompaa sillä väsymyksen ja nälän tunteet ovat niin voimakkaita. Mutta vaikka koulupäivän jälkeen on usein olo ettei jaksa. Sitten kun menee vain itsepintaisesti salille, niin treeni onkin mitä loistavin aikoihin.

Onko teillä tälläsiä tuntemuksia? Milloin teillä on viimeksi ollut kroppa niin finito, että se ilmoittaa sen teille hyvinkin selkeästi, että tajuatte iskeä jarrut pohjaan ilman alitajunnan huutamista taustalla. Vai onko teillä ollenkaan ongelma poiketa liikuntasuunnitelmasta tai ruokavaliosta?

Pitää siis muistaa, että kroppaa pitää kuunnella, vaikka miten tarkat ohjeet olisi. Ja vaikka miten kiva olisi saada super nopeasti tuloksia. Myös lepo ja riittävä ravinto on tärkeää, koska ilman niitä alamme varmasti jummaamaan paikoillamme kehityksessämme. Tai mikä pahinta, puskemme itsemme sellaiseen kuntoon että palauttelu kestää kauan ja huomaamattamme olemme alkupisteessä.

Nyt mä alan nauttimaan mun aamuteetä ja saatan mennä vielä hetkeksi ton miehen viereen makoilemaan. Koulun tänään tosiaan suosiolla skippaan. Intersportissa on kyllä pakko käydä katsomassa tarjoukset... siinä varsinaista hyötyliikuntaa mulle! (puhumattakaan illasta.. voi tulla pikkasen kiire kun yksin blokkarina, toivottakaa onnea ettei lasit lopu kesken! :D


4 kommenttia:

  1. Onko sulla ollut alkuviikosta raskaita treenejä alla? Kannattaa vilkaista tekemisiään myös muutama päivä taakse päin, joskso siltä löytyisi myös syytä loppuviikon energiavajeeseen ja tyhjään vatsaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sekin saattaa olla yksi syy kyllä! Malttaiskin joskus treenata rauhallisesti :D

      Poista
  2. Moikka! Olen lueskellut blogiasi vasta vähän aikaa, mutta täytyy jo nyt sanoa että melkoisen urakan olet tehnyt kroppasi eteen, ja se kyllä näkyy! Mahtavaa lukea kun joku on niin motivoitunut ja saavuttaa tuloksia :)

    Kysyisin sinulta sellaista, kuin aamupala aamulenkin jälkeen. Syötkö sen saman tien lenkiltä tullessasi, vai jonkin tietyn ajan kuluttua? Olen yrittänyt tähän etsiä vastausta netin syövereistä, ja toisaalla neuvotaan odottamaan jonkun aikaa lenkin jälkeen, kuin taas toisten mielestä se olisi syötävä melko heti palautumisen kannalta? Miten sinä teet? :)

    T.Pia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka Pia!:)

      Kiitos ihanasta kommentistasi! :) Aamupalan syön melkein heti lenkin jälkeen. Ensin käyn kyllä suihkussa niinkun PTni Vesku neuvoi. :) En tiedä onko asialla sen suurempaa merkitystä, pitääpä kysyä Veskulta! Kiitos siis myös mielenkiintoisesta kysymyksestä!

      Poista