Puhutaampas (tai puhumpas!) tänään vähän siitä, miten median lisäksi myös hyvin läheinen ihminen voi aiheuttaa oikeastaan kahta kauheammat esim. ulkonäköpaineet.
Mulle on antanut paineita ihan oma suku ja joskus kaveritkin vahingollisilla letkautuksillaan. Silti koskaan, KOSKAAN, tapailemani henkilö tai VARSINKAAN seurustelukumppanini ei ole minua koittanut saada muuttamaan kehoani.
Eräs kyllä kerran koitti mielestäni lihottaa minua ja rajoittaa elämääni ja sillehän tuli piste. Se muuten pisti todella onnettomaksi.
Nykyisin ystäväni, sukuni ja varsinkin poikaystäväni on vain kannustavia ihmisiä mun elämäntapaprojektissa. Silti, vaikka teen tätä suurimmaksiosaksi itseni takia, on tunnustettava, että mulla on halu näyttää kaikille epäilijöille, että musta on tähän. Mulla on vielä joku päivä kroppa, mitä huomauttelijat vain kadehtii. Pilkkaa siis omaan nilkkaan teille huomauttelijoille ;)
Eräs asia, mikä on minusta kamalinta on parisuhde ja painostaminen samassa lauseessa! Oli kyse mistä vain: elämäntapamuutoksesta, tyylistä, rahankäytöstä tai vaikka seksistä. Niinkun äiti mulle viisaana sanoi kun olin onneton parikin kertaa noien miesten kanssa, että niin kauan kuin suhde antaa eikä ota, siinä kannattaa pysyä. Saman voisi sanoa tietysti ystävä- ja kaverisuhteisiin. :) Tottakai on alamäkiä ja ylämäkiä, mutta kyllä varmaan tiedätte mitä tarkoitan. Ja mielestäni, edelleen, ei painostaminen kuulu edes niihin alamäkiin missään suhteissa. Toki Vesku, sinä personal trainerinani saat painostaa mua puskemaan kovempaa treenien suhteen. ;) Se on vain harvoja niitä positiivisia asioita, missä voi mua painostaa! Mutta sillekkin on PTnkin vedettävä tietty raja. Enemmänhän he siis kannustavat ammattiotteella kuin painostavat. :) Korjasin jo nyt ajatukseni, ennekuin siitä tulee sanomista. :)
Kannustaminen on siis aina jees ja pieni vinkkailu sillointällöin menee, mutta esim jos poikaystäväni näyttäisi minulle kivoja kroppia vaikka edes kerran viikkoon, kyllä se söisi tätä naista aika pahasti ja siinä vaiheessa sanoisin kthnxbye. Koska minun kroppa on mun eikä minusta _kellään_ ole siihen sanomista, niin kauan kun ei mene sairaaloiseksi yli- tai alipainoksi. Sama vähän koskee mielestäni elämäntapamuutoksia. Tai nyt vaikka valtaisii rahantuhlausta, jos elää yli rajojen, ottaen ny kantaa vähä kaikkiin esimerkkeihin. :) Tyyli nyt kaikilla on omansa, mutta kyllä mäkin joskis pikkusiskolle huomautan, jos on liian lyhyt mekko, suojeluvaistoa siskoa kohtaan vaan.. :) <3
Me kaikki ollaan erilaisia. Niin ulkonäöllisesti, tyylillisesti, luonteeltaan yms, mutta me kaikki ollaan ihania. Ollaan ylpeitä siitä mitä ollaan ja rakastetaan itteemme. Sitten on helppo lähteä muuttamaan itseään jos niin haluaa. Tottahan se on, että monet meistä aina vähän muidenkin takia esim laihduttaa, mutta itsehän kropastasi saa jokainen päättää. Muutos lähtee siis itsestämme, sisältä, sydämestä, sielusta!
Menihän perille? Jokainen siis jatkossa lyttää turhat painostukset lyttyyn ja ottaa asian tarvittaessa puheeksi. Jos ei uskalla puhua, ainahan voi kirjeen kirjoittaa ja sitä kautta kertoa toiselle. :) Jos ei vieläkään ymmärrä, niin johan on. Mutta aina ei toinen ihminen tajua, että toista loukkaa tai luo toiselle paineita. Avoimuutta kehiin ja aina on oikeus sanoa miltä oikeasti toisen sanomiset tuntuu!
Nyt tämä nainen painuu nukkumaan, huomenna on taas pitkä päivä duunissa. Mitä mieltä muuten olette tälläsistä ns "avautumis"-postauksista? Kyllä vai ei jatkossa tänne tälläisiä?:) Vaikuttamalla pystyt siis vaikuttamaan näiden määrään, et koko kohtaloon. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti