torstai 15. marraskuuta 2012

Ulkomuodon takia huomauttelusta

Oon ajatellut kirjoittaa kyseisestä aiheesta jo kauan ja nyt isken sitten kissan pöydälle, vai miten se nyt sanotaan!

Kuinka moni teistä on joutunut kokemaan arvostelua oman ulkomuotonsa takia? Jos et ole joutunut kokemaan moista koskaan, olet todella onnekas.

Se, että olet joutunut kokemaan huomautuksia, ei ne tee sinusta rumaa tai huonompaa. Etkä ole ainoa joka joutuu huomautuksien kohteeksi. Sinua on saatettu huomauttaa vaikka kateuden takia , huolen takia tai kiusanteon takia.

Joskus myös toinen voi sanoa sinua esim "super laihaksi" ja tarkoittaen hyvää, mutta ei pakolla tajua, että pidemänpäälle se tuntuu ikävältä. Itsekin ennen luulin että laihat pitävät siitä, kun heille siitä hokee kyseistä asiaa, sillä olisin ennen milloin vain ottanut heidän asemansa.

Itse olen kokenut huomautteluja ulkomuodostani paljon. "Läski" oli kauan piireissä ja vieläkin jos joku huutaa muuten vain jossakin "läski" se särähtää korvaani heti ja oletan alitajuntaisesti sanan olevan minulle.

Kesällä törmäsin kyllä uuteen huomautteluun kohdallani ja se oli "laiha." Alkuun kyseinen kommentti sai minut säteilemään, muttakun se jatkui ja lisäksi tuli: "liian laiha" / "kuihtunut" ja kysymykseen "eihän sulla ole syömishäiriö?" niin homma alkoi lyödä yli.

Mä itkin peilin edessä. Monesti. Kyseisen asian takia. Mä olin tehnyt valtavan duunin ja ihmiset suhtautuu noin.

Syömishäiriö epäilyksiin kerroin kantani niin, että tiesin olevani laiha ja että se kuuluu asiaan, projektiin, niinkuin kuuluikin! Seison edelleen sanojeni takia.

Silti huomauttelut jatkuivat ja ymmärrän, ne oli huolesta. Sain myös kehuja siitä kuinka laiha ja pieni olen, mutta kun sen yhdisti syömishäiriökommentteihin olin totaallisessa kriisissä. Varsinkin kun kommentit olivat kaikki läheisiltäni.

Hetki sitten olin tyytyväinen itseeni, mutta pian aloin näkemään itseni masentuneena ja kuihtuneena sekä olettamaan, että mulla on syömishäiriö.

Mulla meni muutenkin henk.koht. elämä miten sattuu ja elin kyllä pari viikkoa aika sumussa ja olin todella hukassa itseni suhteen.

Nykyään menee PALJON paremmin. Ensinnäkin kroppa hyvinä päivinä miellyttää paljonki.

Myös massakausi on täällä ja nesteitä on tullut kroppaan varmaan useamman kilon edestä, joka on ihan hyvä! Eipähän enään luut paista läpi. Saattaa olla, että myös rasvaprosentti on noussut, mutta sekin on hyvä. Oma kroppani ei pitänyt 12.7 rasvaprosenttia hyvänä. Joillekkin ehkä sopii, minulle ei!

Mutta entä nyt? Kuulenko huomautteluja? Voi kyllä! "hyi lihaksia!" on uusin  tuttavuus, jonka olen kuullut ja tiedän että se tulee yleistymään vielä kun saa lisää lihasmassaa. Toki kuulen onneksi paljon positiivista siitä, miten näytän terveeltä ja timmiltä. Se on hyvä juttu! On myös kiva kuulla varsinkin miehiltä kommenttia "sun haba on isompi kun mun" oli se sitten positiivinen tai negatiivinen kommentti ;)

Muistakaa kaikki, että me ei tulla ikinä kelpaamaan kaikille. Aina löytyy se, josta me ollaan "hyi" tai jollakintapaa "sairaita." Mutta niin kauan kun itse tiedämme sen mitä olemme ja olemme tyytyväisiä siihen, on kaikki enemmän kuin ok! Ja myös se, että jokaisen kroppaa joku ihannoi aivan varmasti! Oli minkä mutoinen/kokoinen tahansa!

Me kaikki ollaan niin erilaisia ja meillä on erilaiset ihannekropat yms. Olisi ihan tylsää jos kaikki tykkäisi samasta! Silti joskus ihmiset voisivat pitää mölyjänsä mahassa.

Siispä niimpä te, jotka olette kuulleet itseenne kohdistuvaa läski/kuihtunut/lihaksikas kommenttia niin i feel you ja olen pahoillani. Ei se kivaa ole.

Joudun myös pahoittelemaan sitä, kuinka olen joskus saattanut hokea jollekkin, kuinka laiha ja kapoinen hän on. En ole koskaan tarkoittanut pahaa. Se on ollut kateudesta ja en ole tiennyt, että sekin voi pitemmänpäälle tuntua ikävältä. Jatkossa valitsen sanani viisaammin ja niin voisi moni muukin tehdä.

Ps. Toki kehua saa, en mä sitä ja saa mua edelleen laihaksi sanoa, tai timmiksi, kyllä se on kiva kuulla! Mutta jätetään se "kuihtunut" pois niin hyvä on! Lihaksien haukkumisesta sen verran, että olen itse pirun ylpeä mun kasvavista lapsista ja me ei rekata niiden kanssa satunnaisia haukkuja, jotka ovat lähinnä tuntemattomilta!

Loppuun haluan antaa vielä kiitoksen mun lujikoille, läheisille ystäville, PT Vesa Herroselle, Kuntoportin Annalle,Viiville, Lindalle ja Tuulille ihanasta tsempistä ja tuesta. Te ootte luottanu muhun koko projektin aikana ja pitänyt huolta, jopa nostaneet pohjamudista uuteen nousuun, kun kommentit raastoi ja oli ihan hukassa. Kiitos teille, olette uskomattomia! <3

Miten te olette käsitelleet asiaa, jos olette saaneet ikävää kommenttia? Kolahtaako se yhtään mihinkään? 

kuva:google

32 kommenttia:

  1. minä olen aina täällä kommentoimassa.... :-) lihavana en saanut koskaan minkäänlaisia kommentteja ulkonäöstä sukulaisilta, jotkut tuntemattomat toki läskiksi haukkuivat. ja mulla on ihan sama juttu, edelleen aina kun kuulee "läski" niin ajattelen sen olleen suunnattu minulle. sitten kun aloin laihtumaan, sain heti pelkästään niitä kuihtunut, liian laiha, syömishäiriö -kommentteja, ihmiset olivat kai tottuneet siihen, että olin aina se lihava tyyppi. harmitti kyllä kun teki kovan työn ja palkinnoksi sai sellaisia kommentteja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa että olet! <3

      Ja aika samoja fiilareita siis sulla! Se on kyllä oikeesti ikävää, miten ihmiset suhtautuu sitten siihen laihtumiseen. Olen monesti miettinyt, että jos olisin aina ollut hoikka, en olisi saanut mitään "kuihtunut" tjsp kommentteja, ainakaan päin naamaa!

      Onko kommentit nyt jo hälvenneet?

      Poista
    2. joo eipä niitä ole enää sen kummemmin tullut, äidiltä toki _aina_ sitä että "syötkö sää ollenkaan?" vaikka en todellakaan näytä millään tavalla nälkää nähneeltä. :D hänen mielestään minulla on vähintäänkin anoreksia kun mahdun normaalikokoisiin vaatteisiin.
      muiden ostalta ilkeä kommentointi on vain omassa päässäni, ja peilistä kurkkaa edelleen se pullukka.
      ihanaa että olen ollut niinkin onnekas, että olen löytänyt näin ihanan miehen. vaikka painoin jossain vaiheessa n.15kiloa enemmän kuin nyt, koskaan ei hän ole mitään ikävää huomauttanut. edelleenkin sanoo että olen yhtä kaunis nyt ja silloin, painolla ei ole väliä. :-)

      Poista
    3. Voi että, niin tuttuja nuo anoreksia-kommentit oli mullakin! Ja omaa kuvaa on kyllä vaikea muuttaa, vaatii hirveästi töitä..

      On kyllä ihana mies sinulla!:)

      Poista
  2. Mulle hoettiin entisessä parisuhteessa aina että oisin "vielä paremman näkönen" jos laihtuisin pari kiloa. Ns semmosta harmitonta huomauttelua, mutta vielä vuosienkin kuluttua siitä mun päässä on se pari kiloa liikaa.
    Surullista koska tommonen syö itsetuntoa edelleen, en osaa olla ikinä tyytyväinen itseeni koska oon pari kiloa liian läski. Todelisella painollahan ei ole tän kansa mitään tekemistä..
    Tulipas huonosti muotoiltu kommentti mutta pointti lienee selvä.
    Terveisin Tiltsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pointti tuli ilmi, nou hätä! Ja voi ei! Tuo on kyllä yksi pahimmista, että parisuhteessa kumppani sanoo jotain tollasta!! Varmasti jää pääkoppaan ja tiukasti. :/

      Ja tuo on ihan totta, että paino on oikeesti vaan numeroita.

      Toivottavasti pääset joskus tosta kamalasta päänsisäisestä äänestä eroon. Helppoa se ei tule olemaan, mutta kovan työn tehdessä varmasti mahdollista!

      Tsemiä!<3

      Poista
  3. Mun ei tarvi sanoo muuta ku että oon kokenu ihan saman! Veit sanat suustani ihan täysin. Ikävältä se tuntuu, kun on nykyään oman peilikuvaan tyytyväinen, niin kuulee sanat "kuihtunut" "Liikaa lihaksia" yms.. Miksei vain riitä tälläisenä? Onneksi oon pistäny noi kommentit omaan arvoonsa ja keskityn siihen, että itse voin hyvin ja itse olen tyytyväinen itseeni. :)

    Toivottavasti itsekin olet tyytyväinen itseesi, sillä tuloksesi ovat huimia ja olet upea nainen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva että sinäkin pystyt samaistumaan tähän fiilikseen!:) Ja sulla on kyllä mahtavin asenne noita kommentteja kohtaan, kun osaat ne niin ignorata. Oikein!!

      Ja olenhan minä, jos miettii esim. puoli vuotta taaksepäin!

      Poista
  4. Tuskin kukaan on voinut koko elämäänsä välttyä täysin huomautteluilta. Tyhmää sellainen. :(
    Itse en tosin ole aikoihin saanut mitään negatiivisia kommentteja. Tai sitten vain ignoraan ne niin hyvin, etten itsekään enää muista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuo on se karu totuus. :( Mutta kyllä olen pariin onnekkaaseen törmännyt.

      Ja niin ne kommentit pitääkin ignorata!:)

      Poista
  5. Voi että miten hyvä ja osuva teksti taaas Roosuli!! <3 Oot niin herttanen ja itsevarma nykyään että se oikee huokuu tänne monien kilometrien päähän :) Oon niin kovin ylpee susta, kuinka rohkee susta on tullu!

    Nyt vaan kohti niitä omia ihannekuvia ja tavotteita, välittämättä siitä mitä toiset sanooo!! <3 Oot upea jo nyt ;)

    VastaaPoista
  6. Ihana ja osuva teksti taas Roosuli!! <3

    Oon niin kovin ylpee susta! Susta on tullut niin itsevarma ja rohkea, että se oikeee säteilee tänne monien kilometrien päähän!! :)

    Nyt ei muuta ku kohti niitä omia tavotteita välittämättä muiden kommenteista, jokainen tekee sitä mitä ite haluaa! Ja sä oot jo niin upee tällä hetkellä, et en malta oottaa jouluun ;) Oot ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viivuli pommitat mua taas kommenteilla, hih! <3 Kiitos paljon ihana!!!

      Poista
    2. joo tuli oikee kaksinkappalein toi kommentti ku se ei muka ekaks tullu :D no tulipahan selväks nyt <3

      Poista
  7. Heippa!

    Mä en ole juuri läski-kommentteja kuullut, paitsi tietenkin ala-asteella veljeltä, se nyt oli perus haukkumasana mitä kaikille vihaisena huudeltiin. Ylipainoinen ehdin olla n. 6-8kk, välillä enemmän välillä vähemmän ylipainoinen. Ei tullut kommentteja, onneksi. Voin siis pitää itseäni varsin onnekkaana.

    Kuitenkin kun kävelen kaupungilla selkeästi liikalihavan ystäväni kanssa, ihan tuntemattomat saattavat heittää törkeää kommenttia. Esimerkiksi lauantai-iltana leffaan menossa eräs nuori mies joka käveli kaveriporukoineen meidän vierestä mulkkasi kaveriani halveksien huutamalla ''NO ONPA LAIHA''. Emme sitten kiinnittäny kommenttiin juuri huomiota, vaan jatkoimme samaa jutustelua vaikka olisi tehnyt mieli kysyä kaverilta onko hän ok. Kelasin että välinpitämättömyys kyseiseen kommenttiin sais sen myös unohtumaan nopeammin. Vaikka rehellisesti olis tehnyt mieli mennä potkasemaan kundia munille. :D

    Ihmiset ovat todella pinnallisia, ja se on tosi ikävää. Uskon, että paikat missä on paljon ihmisiä ahdistaa mun kaveria juuri siksi, että tollasia kommentteja välillä tulee. :/

    Me ollaan oikeasti jokainen erilaisia, omia yksilöitämme, ja jokapuolellahan toitotetaan sitä kuinka pitäisi olla oma itsensä ja erilaisuus on hienoa ja coolia, mutta suurinosa yrittää silti epätoivoisesti kuulua laumaan hinnalla millä hyvänsä. Plastiikkakirurgia, laihdutus, vaatteet jne. Muo ollaan sanottu oudoksi, ja sanon aina takasin että mieluummin outo kuin tavallinen tylsä jamppa. :D

    Sellaset massateinit jotka huomauttelee negatiivisesti toisille erilaisuudesta on luultavasti juuri itse sisältä pelokkaita siitä että joutuisivat porukan ulkopuolelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hienosta kommentistasi! Kirjoiti kyllä täyttä asiaa! Ja olisit mennyt sanomaan sille, onko hänellä kaikki ihan ok!!

      Poista
  8. Hieno teksti! Mää niin tiedän mistä sää puhut. Mutta kun hyväskyy itsensä ja tietää itse mitä tekee, ja miksi on sellainen kuin on niin kaik on hyvin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!:) Ja niimpä, muiden mielipiteillä ei ole väliä, kunhan itse on tyytyväinen!:)

      Poista
  9. Ihana teksti! :) itsellä painaa vieläkin ala-asteaikaiset nälvimiset, kun olin kuulemma iso ja valtavan lihava. Sama jatkui yläasteella, kunnes hieman laihduin. Yhä muistan kaiken huonointa päivinä ja "vitsit" sattuvat edelleen. Vaikka olen jo parikymppinen.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon!

      Ja niin.. kiusaaminen jättää kyllä elinikäiset arvet. Itelläkin ikää mittarissa 20, mutta muistan hyvin vielä ala-asteellanikin saadut haukut! Onneksi haavat voi parantua. :)

      Poista
  10. Ihan älyttömän hyvä postaus! <3
    Ihmiset on vaan niin ihmeellisen tyhmiä suoraan sanottuna välillä.. Minkä vuoks pitää mennä laukomaan toiselle jotain sellaista mistä tietää, ettei tuu hyvä mieli kellekään..?! En edelleenkään ymmärrä.

    Ja joo, oon saanut kyllä minäkin osakseni vaikka ja mitä kommenttia ulkomuodostani, onneks joukossa on myös niitä positiivisia. Eniten mun sykkeen saa nousemaan tuntemattomien negatiiviset kommentit, koska ASIAHAN EI HEILLE KUULU. Sitten jos joku läheinen sanoo jotain, sen otan usein korjaavana ja tukevana. Ja tietysti positiiviset kommentit ilolla vastaan. ;) <3

    Mutta yleensähän tosiaan nämä negatiiviset huomauttelijat on kateellisia ja itse varustettuna erittäin huonolla itseluottamuksella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Monna! <3

      Ja puhut kyllä ihan asiaa! Varsinkin nuo anonyymit/tuntemattomat... mitä mielihyvää he siitä saavat? Ei voi olla ihan tervettäjärkeä kyllä pääkopassa jos niin tekee.. Mutta niinkuin mainitsit; rakentava kritiikki on hyvästä! ;)

      Ja niinhän se yleensä menee, että kateelliset huutelee!

      Poista
    2. Yhteiskunta/ympäristö yms. luo sen kuvan normaalista/sopivasta ihmisestä. Kun joku egoisti sitten näkee erilaisen ihmisen, hän tuntee ylemmyydentunnetta ja näkee parhaaksi myös tehdä selväksi toiselle ihmiselle sen, että hän on toisia huonompi. Tarkoituksena että tämä erilainen ihminen ei vahingossakaan luulisi olevansa yhtä arvokas normaali ihminen kuin ylemmyydentunnetta tunteva egoisti.

      Mä olen joskus tuntenut tämmöistä ylemmyydentunnetta. Tunsin myös silloin halua näyttää kyseiselle ihmiselle, että hän on huonompi, että miten hän viitsii seisoa tossa kuin ei mitään. Uskon siis että se on yksi syy haukkua erilaisia ihmisiä. Ja toi ylemmyydentunne juontuu mun mielestä kypsymättömistä arvoista ja pinnallisuudesta sekä ihmisen omasta tyhjäpäisyydestä. :D

      Näitäkin asioita voisi analysoida ja pohtia sivukaupalla..

      Poista
    3. Hui, nyt tulee syvällistä! Kiitos kommentistasi!:) Noita asioita on kyllä mielenkiintoista tutkia eri näkökulmista!

      Poista
  11. Noh, koskaan ei oo hyvä! :D Omat vanhemmat, molempien puolelta isovanhemmat huomauttelevat myös painosta.. "Et sinä ainakaan nälkää oo nähnyt" jne, joilla ei todellakaan tarkoteta hyvää. Mulla on myös ollut keskivertoa lihaksikkaammat kädet, niin yksi hyvistä ystävistäni näki mut hiattomassa paidassa muutama kesä sitten ja teki siitä niin suuren asian. Olen ylpeä lihaksista, mutta se, että niistä huomautellaan järkyttyneesti, ei tunnu hirveen hyvältä.

    Myös työkaverini on saanut inhottavia kommentteja ennen eräältä koulukaverilta. Hän oli silloin hieman pyöreämpi ja tää "kaveri" sitten aina toivotteli "paksua jatkoa" esimerkiksi kaupungilla nähdessään..

    Ihmiset on ilkeitä ja kateellisia, jos joku onnistuu paremmin kuin itse :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ei tunnu olevan.. :/ Ja voi ei, mulla on ollut samantapaisesta joskus kokemusta ja SE SATTUI ja pistää edelleen sen miettiminen vihaiseksi.. Muistan kun PTtäni Veskua näin ekan kerran, kerroin että minulla on halu näyttää myös sukulaisilleni, että i can do it. Tokihan se toi siis motivaatiota, muttei ehkä ihan paras lähde siihen..

      Ja ymmärrän tuossa lihasasiassa kanssa. Ja lihaksien eteen kun joutuu vielä tekemään duunia kamalasti ja sitten huomautellaan...

      Työkaveriskin saanu aika kamalaa kohtelua... voi että. :/

      Poista
  12. Tämä teksti oli niiiin asiaa. Kommentoinnit ovat joidenkin osalta loputtomia :(.

    Itsestä on tuntunut pahalta, kun elämässä on mennyt huonosti ja painoa on siksi kertynyt eikä kukaan läheinen ole sanonut mitään. Sitten kun menee hyvin, jaksan välittää itsestäni ja saan ylipainoa pois alkaa kommentoinnit, arvostelut ja huoli, että onko minulla kaikki hyvin!!!! Siis what!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon. :) Ja niin.. valitettavaa, mutta totta. :/

      Ja jep.. tuo on tosi yleistä. Ihan tyhmää. Onneksi niin kauan kun tietää itse, että on kaikki hyvin nii se on hyvä. :)

      Poista
  13. Näin jälkikäteen kirjoitan, mutta itsekkin olen kärsinyt syömishäiriöstä eikä nuorempana ollut kovin kiva kuunnella, etten omista muotoja ollenkaan ja että kuinka olen kuihtunut. Toivon, ettei kenekään tarvitsisi kuunnella nälvimistä painostaan.




    - entinen syömishäiriöinen anonyymi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, että jaoit noinkin traumaattisen kokemuksen mun blogin puolella. Toivon että olet päässyt asiasta kunnolla ylitse! Ja olen pahoillani kiusaajien puolesta..

      Poista
    2. Joo, menneisyyten se kuuluu, mutta ihanaa kun pääsin siitä eroon & oot ihanan tsemppaava ihminen Mokkis ! Kiitos <3

      - anonyymi

      Poista
    3. Hyvä juttu!:) Ja olipa mukavasti sanottu, kiitos siis itsellesikin! :)

      Poista