Painavaa asiaa ylipainosta

Mulle on nyt paristi tullut ihmiset kyselemään neuvoa kun paino on oikeesti iso juttu ja ehkä se isoin huolenaihe päässä joka ei lähde pois kiusaamasta mieltä vaikka mitä tekisi. Huomatkaa, että tämä on minun oma mielipiteeni asiasta ja sitä on muokannut milloin ravintoterapeutti, ravintoluento tai PT!

Mulla on kokemusta kyseisestä huolenaiheesta kun olin tosiaan sen 10+ kg lihavampi ja joku 2-3senttiä lyhyempi. Painoindeksin muistin sillon vaikka unissani, mutta nyt vain muistan että se oli "huomattava ylipaino", eli kyllähän sitä massaa löyty.
Hahmottamiseksi semmonen esimerkki, että joskus vannoin itelleni, että kun seistessäni suihkussa nään mun varpaat mahan alta, niin on hyvä! (nykyään näkyy hyvin joo, mutta millos me oltaskaan täysin tyytyväisiä?) Nykyään mulla on tavoitteena nähdä mun mahassa yksi luomi kun seison ja hyvinä päivinä se jo pilkottaa se reuna!!

Ensin parisanaa ylipainosta. Jos on paljon ylipainoa, kaikkihan sen tietävät, että siinä on jo terveysriskejä. Kannattaa varsinkin katsoa, mihin rasva keräytyy ja niin tunnistaa oma tyyppinsä.

"lihavuustyypit" (en keskinyt parempaa termiä, virallisen termin saa nakata)

Omena= Keskivartalonlihavuus. Tämä on kaikista vaarallisin monien tutkimusten mukaan terveyden kannalta, mutta, tämän voi saada suhkot helposti pois!

Päärynä= Tällöin rasva on kertynyt lanteille ja reisiin. Tämä ei ole niin vaarallista, ja mites sitä sanottiin, että rasva lanteilla tekee naisesta viisaan? (mun kohdalla tämä ei kyllä aina päde:D) Mutta tämä on ja oli ainakin painonvartioiden mukaan vaikein paikka saada rasva pois. Esim. mulla puhutaan varmastikkin vaan parista sentistä, mitä on 1.5v aikana lähtenyt, kun taas mahankohdalta on varmaa lähtenyt 10cm! Mutta älkää huoliko, tähänkin voi vaikuttaa!:)

Banaani= Tällöin ylimääräinen rasva kertyy kehoon tasaisesti ja tämä on aika yleinen. Itse kuulun tähän ryhmään :) Ja itsellä lähti ensin rasvaa käsistä sitten mahasta ja nyt niitä reisiä odotellessa (peppuani en paljon pienemmäksi halua, koska peppu on edelleenkin mun mielestä pop ;D)

Tutkittua:

On myös tutkittu, että on parempi olla pari kiloa ylipainoinen kuin alipainoinen! ja varsinkin naiset hoi! Meillä kuuluu olla luonnostaan enempi rasvaa kuin miehillä, siksi varsinkin meidän (ainakin monien meistä) on vaikea pudottaa painoa kun vertaa miesten tahtiin. Mutta ihmiset on erilaisia, joillekkin painonpudotus on superhelppoa! Mutta jos se on vaikeaa kuin mikäkin, niin no worries, ette ole yksin!

1. Miten päästä masennuksentunteesta eroon?

Jos ylipainoa on oikeesti kertynyt sanotaan 5+ kiloa ja on oikeasti aika "epäsporttinen" eli sitä rasvaa oikeasti löytyy, on painon putoaminen aika helppoa. Vähän muuttaa ruokailutottumuksia (esim. alkuun vain vaalea pullaleipä moniviljaan tai ruisleipään) ja käy vaikka sen 2 kertaa viikossa 1h kävelylenkillä ja muuten liikkuu joka päivä väh. se 30min (Tämä voi siis tulla osissa, vaikka 3x10min kävelymatka) niin se jo auttaapi paljon :) Tässävaiheessa mainio motivoija on askelmittari. Syömisessä voi alkuun käyttää apuna ruokapäiväkirjaa, että näkee mitä nassuunsa pistää! Mutta jos kyseinen päiväkirja aiheuttaa lisää päänvaivaa, voi sen jättää pois tai tehdä sitä vaikka vaan kerran kuussa viikon ajan :).

2. Miten olla ajattelematta sitä joka päivä?

Tiedän, että ainakin omalla kohdallani tämä oli rasittavinta. "Mitä syön? Miten olen liikkunut? Paljonko on aamupainoni?"
Tuo oli todella kuluttavaa ja olin aina omissa maailmoissani. Yksi tapa päästä aamupainopakkomielteestä eroon on heittää vaaka hus helvettiin hetkeksi! Itelläni on niin tiivis suhde vaakaan vieläkin, että oli se luku mikä tahansa, haluan aina vähemmän ja vähemmän ja en usko, että tämä loppuu koskaan. Niimpä käyn vaa'alla vain harvoin (n.2vko välein) ja ajattelinkin siirtää koko jutun 1kk välein tai pois kokonaan. Näin en stressaa :)

Syömisstressiin ja liikuntastressiin auttaa muistiinkirjatut ohjeet. "Tänään syön tätä ja liikun näin" ja noudattaa sitä suunnilleen :) Repsahdukset ovat luonnollisia ja joskus itsestään riippumattomia, joten ei masennuta niistä!

3. Nyt söin liikaa ja oksettaa

Eräs lukiani kertoi, että 2vko menee liikunnan ja syömisen kannalta hyvin ja sitten meneekin kausi jolloin syödään ja oksennellaan. Oireethan viittaavat bulimiaan, tai ainakin ajoittaiseen sellaiseen.
Ennenkuin alkaa mitään oksentelemaan, kannattaa miettiä, että ruoka tuli jo nautittua ja osa niistä kaloreista on jo siellä massussa, no can do. Huomenna on aina uusi päivä ja uusi sivu elämänmuutoskirjassa :) Eli ei saa masentua! Muistan kyllä tunteen, kun teki mieli oksentaa, mutta olen maailman onnellisin etten sitä tehnyt ja aina heikoimmilla hetkillä oli ystävät tukemassa <3
Mutta jos pystyt olemaan oksentamatta ole ylpeä ja voit tulla sen vaikka minun kanssani jakamaan jos haluat :) Mun profiilista löytyy myös s-posti ja siihen osoitteeseen voipi meilata jos tänne ei halua laittaa!

"Pulla päivässä pitää luut piilossa"

Mutta jos syöt muuten terveellisesti ja liikut, niin ei se sun painoa ylöskään nakkaa, tosin ei kyllä alaskaan pakosti. Mutta älkää nyt alkako vetämään 400g painavia korvapuusteja tai possumunkkeja ja valittako mulle että paino nousee. Puhun nyt pienestä pullasta tai keksistä tai miksei vaikka puolikkaasta suklaapatukasta! Jos makeaa on saatava kerran päivään niin: pieni määrä ja aterian jälkeen kun vatsa ei enää halua lisää makeaa, koska olet nälkäinen.


Palkitse


Paras palkinto mulle on että joku kertoo minun hoikistunee, mutta jos itse itseäni palkitsen saattaa se olla jokin vaate tai joku terveellinen herkku mm. dippivihannekset! Tosin joskus se saattaa olla suklaapatukka.. niimpäniin.

 " Turhaa ne läskit valittaa, laihduttaisi!"


Miksi anorektikolle ei saa sanoa että paranisit ja lihoisit ja olisit onnellinen? Koska se on psyykkinen sairaus ja riippuvuus. Miksei tupakoitsijalle sanota että lopeta vaan nyt ja säästä rahaa ja terveyttäsi? Sama asia koskee lihavuutta. On totta, että joillekkin se on helppoa, mutta joillekkin niin vaikeaa.
Mulla ei ole edelleenkään laihdoja vastaan mitään, mutta kertakaikkiaan sellasia laihoja ihmisiä vastaan mulla on, jotka kuvittelevat ylipainon kanssa taistelemisen olevan helppoa ja että siitä turhautuminen olisi "huomion hakemista" .. hei ihmiset JÄRKI KÄTEEN.
Mäkin oon monesti itkenyt ja mun laihdutus meinasi mennä överiksi yläasteella.. se ei ole helppoa, joten voitte heittää teidän latistavat mielipiteet hevon helvettiin ja kannustaa sen sijaan.
Ja se, että jotkut pitää mua vieläkin läskinä.. haloo.. mulla sentään on muotoja, lihaksia ja oon normaalipainonen ;) Nojoo, onhan niitä laihoillakin ja kauneusihanteita on monia, meidän pitäisi oppia vaan hyväksymään ne kaikki :) Olisi ihan mälsää jos kaikki olisi saman pituisia ja painoisia!

Eipä mulla nyt enempiä tule mieleen, oon jotenkin tosi väsynyt niin ärsh. Mutta eihän tämän ole pakko olla viimeinen postaus asiaa käsitellen :) Jäikö vielä kysymyksiä?

Sitten pari kysymystä mitkä sain:

Miten mässäilyn saa lopetettua? : Esimerkkinä käytettiin mm. leffankatselu hetkeä ja se on totta, että silloin tulee naposteltua. Dippivihanneksia suosisin tässä asiassa, on muuten niin paljon parempaa kun makea josta tulee sitten huono olo ja uni ei tule! Myös ainakin cittarissa myydään jotakin kuivatettua ruisleipää eri mausteilla maustettua, suosittelen! Ne on semmosia pieniä pusseja ja maksaa alle euron:D Nyt en nimee muista... Ja jos tekee mieli jotakin hyvää, ostaa mässyn valmiiksi ja alkaa katsomaan leffaa sitten kun kaupat ovat kiinni! ;)

Kuinka vaikeaa on sitten pitää ne pudotetut kilot poissa sitten kun on mielestään laihtunut jo tarpeeksi? .. Vaikeaa :D Tää on asia mitä itekkin pähkäilen:D Mutta se on sitä kokeilua ja pitkäjänteisyyttä. Kyllä sen kalori ja liikuntamäärän oppii tuntemaan milloin laihtuu/lihoo/paino pysyy samassa. Mutta heti jos tähän löydän jonkun ihmekeinon niin kerron sen teillekkin! t. jojoilija painon suhteen!

Mistä kummasta saa sitä motivaatiota lenkkeilyyn? Uusia vaatteita, hyvää musiikkia ja lenkkikaveria on jo kokeiltu eikä silti oikein innosta lähteä, vaikka tiedän että lenkin jälkeen tulee todella hyvä olo. Potkuja perseelle alkuun, ei siinä muu auta:D Myös kantsii suunnitella ne lenkkipäivät etukäteen, niin osaa varautua ajalisesti ja henkisesti! Tsemiä liikuntakoukun löytämiseen!


Ootko muuten ikinä kokeillu hedelmäpaastoa? En ole. En suosi dieettejä enkä paastoja. Etsin kultaista keskitietä ja ei sitä paastoilla,dieteillä ja lakoilla löydä paitsi hetkellisesti!

Toivottavasti oli jotenkin ees selkeä teksti, musta tää on niin sekametelisoppa! Nyt hyvät illanjatot kaikille :)