"Voi ei, tää paita kinnaa!"

Hei kasvatan lihasta ja stressaan sitä että paita kinnaa selästä ja hartioista, sekä vähän käsistä. Jos olisin mies olisi varmasti bailut pystyssä! "Jee mun paino on noussut ja mä kasvan!" mutta mitä miettii stressaava nainen? "kuinkahan monta kiloa siitä on rasvaa? entä nestettä? onkoha siitä yhtää mikää lihasta?"

Puhuttiin Matin kanssa kyseisestä turhasta stressaamisesta. Ei tule mitään jos miettii "voi ei, tuolla on 3 g nestettä selkeästi tullut!" mutta ainakin itse syyllistyn kyseiseen melko usein.

Nyt peilikuva ei miellytä. Lihoin just silmissä ainakin 5 kiloa. Oi tämä ihana alitajunta, miksi oot mulle niin julma ja typerä?

Onneksi tänään ei tarvitse katsoa enään peiliin ja pääsen töihin saamaan muuta ajateltavaa.

Onneksi mulla on valmentaja ja teen vaan sen ohjeiden mukaan, mitään kriittistä ei siis voi tapahtua.

Onneksi mulla on maailman ihanimmat ja parhaimmat frendit, jotka muistuttelee totuudesta! <3

Nyt mä lähden sinne töihin hymyilemään, heittää vitsiä työtovereiden kanssa ja vedän kunnialla päivän loppuun. Onneksi tälläsiä ahistuspäiviä on vain harvoin ja jos illasta vielä ahistaa, teen pikku kävelylenkin ja otan kunnolla happea!

 Oon alkanut vain ihmettelemään, kun ne painottuu niin paljon yläkroppaan! Huonoina päivinä jopa kädet näyttää isoilta ja muuten oon niistä pirun ylpeä.

Ompa kiva olla nainen.. tosi kiva. ;)

kinnaa kinnaa!

Tässä vielä tän päivän kinnauskriisipaita ja mun sotkunen huone!

Toivottavasti siellä menee paremmin ja jos ei, lähtekää tekin lenkille ja illasta menkää peilinne eteen ja kattokaan sekä ihailkaa kroppaanne. Ettikää vaan niitä parhaita puolia niin huominen on superisti valoisampi! :)